perjantai 10. heinäkuuta 2015

January through June

x
VAROITUS - SISÄLTÄÄ PALJON KUVIA

Ensimmäiseen osaan pääset tästä. Mulla tosiaan postailu jäi melko lailla kokonaan ja keskityin pääasiassa elämiseen. Nyt, palattuani Suomeen, halusin koota hetkiä sekä itseäni että lukijoitani varten. Mulla on nyt vasta alkanut iskeä todella rajusti kaipuu Jenkkeihin, joten kaikkien mun vuoden aikana puhelimeen kerääntyneiden kuvien läpikäyminen ehkä jopa auttoi mun kaipuuseen. Tosiaan, lähes kaikki kuvat on otettu minun tai jonkun muun puhelimella, joten laatu on sen mukainen. 

Tosiaan, kuten edellisestä postauksesta saatoitte jo lukea, mä rupesin Jenkeissä seurustelemaan. Meillä tulee kohta 7 kuukautta täyteen, ja olen korviani myöten rakastunut. Rakastuminen on ehkä pahin virhe, minkä vaihtari voi tehdä, mutta mä en silti muuttaisi yhtään mitään. Cameron käänsi mun maailman ympäri, ja arvostan aivan eri asioita kuin ennen. Ennen mulla oli kaikki suunnitelmat todella selviä, mutta nyt ne ovat paljon avoimempia. Lääkäriksi haluan vieläkin, mutta missä maassa on se isompi kysymys. Mun päätavoitteena ja unelmana oli vuosia ura, ja nyt ne ovat vaihtuneet onnellisuuden löytämiseen Sen Oikean kanssa. Tietenkin mun unelmaan juuri tällä hetkellä kuuluu eräs tietty, mutta aika kertoo ja aikamoisien esteiden yli täytyy päästä, jotta tämä unelma pääsisi toteutumaan.

Nyt kuitenkin kuvien vuoro.

KYSYMYKSET JOKO KOMMENTTEIHIN TAI ASK.FM


JANUARY

Basketballmanagerswag // Feikkiambulanssi uutenavuotena, Maran snapchat story (ei tämä kuva) oli saanut jotkut ihan huolestumaan.
Hyvä kasvomaalaus VS huono kasvomaalaus uutenavuotena. Pyydettiin samasta kuvasta molemmat, Blandinen lopputulos oli hieman parempi. // Tehtävä: Löydätkö Maran?
Mentiin häihin mut ei kuitenkaan naimisiin; asua // vessateinipeili Maran kanssa
Cameronin ensiesiintyminen! Tämä on ensimmäinen mun ottama kuva Cameronista mun puhelimessa, sen siskon nahkatakki päällä ja mitä hienoin hattuyhdistelmä päässä. Sorry baby, I had to // Selfie Cameronin kanssa jostain kisaillasta

FEBRUARY

Mun ystävänpäivälahja Cameronille, Build-a-Bear Batman-nalle (jätkä kun on hulluna Batmaniin) josta tassua painamalla kuuluu mun äänittämä "I love you" // meiltä ei ikinä tule normaaleita selfieitä
Blandine ja minä, kerran oli ihan järkyttävä pakkanen ja kävelin niille laskettelukamppeissa vaik asutaan samalla tiellä.
// Kuva kertoo, koripallopelaajat teki mulle McChicken-paperista kravaatin

MARCH

Prom-mekkoshoppailua. Oli kyllä niin overwhelming kauppa täynnä mekkoja ja loppujenlopuksi otin riskin ja tilasin netistä tosin kannatti kyllä, näette myöhemmin // Käytiin jossain vaiheessa pari kertaa Maran kanssa salilla. Muuten ei kauheesti tullu liikuttua hups
Meijän korisvalmentaja näki kauheen vaivan että saatiin nuo varsity-letterit kun normaalisti managerit saa vasta kahden vuoden jälkeen. Kyllä mä vielä sen letterman's jacketin hommaan. Sit ku mulla on se 250€... // Minä onnellisena paljun jälkeen

LOUIE 

APRIL

The Washington Monument + kirsikkapuun kukkimisaika, lähettiin Maran kanssa koulusta etuajassa ja mentiin kahestaan DC'hen
Lisää Washington DC
Jouduttiin antamaan Louie pois koska meillä ei ollut tarpeeksi aikaa =kaikki oli liian pitkiä päiviä pois kouluttamisen kannalta 
// söpö pikku kananpoika ja yliväsynyt roosku
Pääsin kerran ampumaan Cameronin siskon poikaystävän luona, noi kaikki aseet on siis sen omia ja ammuttiin sen pihalla. Ja koikeilin kans noita kaikkia.
Se tunne ku sun pitää odottaa vielä 4kk et saat kortin mutta '99 (15½ vuotiaat) voi ajaa Jenkeissä yli 21v kanssa
// viimisellä tunnilla hölmöilyä Cameronin kanssa
Minä ja Blandine, ken tietää missä // mulla oli mun 11 päisen luokan paras numero tolla tunnilla niin meidän ope pisti Suomen lipun smartboardille


MAY

Apple Blossom Festival eli periaatteessa omenapuiden kukkimisen kunniaksi järjestetty paraati // tuitui
Vihdoin ja viimein prom! Nämä kuvat otti Cameronin äiti kun me oltiin menossa syömään 
Lisää promia. Otatin meidän kuvat ihan ammattivalokuvaajalla ja oli kyllä sen arvoista.
Tässä kuvassa näkee, että tuolloin satoi ja oli kyllä niin kivaa yrittää juosta autoon ja kaikkialle muualle ilman, että hiukset tai mekko kasvoivat. // Ja pakko pistää tämä kuva, että näette kuinka söpö toi ox
Mun ehdoton lempparikuva. Tilasin tästä myös sellaisen canvas-taulun Cameronille synttäri- ja puolivuotislahjaksi. x
Arkielämän pienet ilot // mentiin Cameronin kanssa katsomaan Mazerunner koulun jefukentällä olleelta screeniltä 
Peurat ovat niin arkipäivää Front Royalissa. Kerran yksi meinasi juosta mua päin kun olin kävelyllä // Jee vauva, Blandinen hostperheen tuttujen. Ei hätää ei ole mun.
Front Royalin läpi menee aika leveä ja matala joki, menin kerran Blandinen kanssa sinne kajakeilla soutelemaan

JUNE

Koristeltiin yhessä Blandinen kanssa meidän valmistujaislakit. Täytyy sanoa et olen kyllä aika ylpea tosta mun ideasta.
Tehtävä: Saatko bongattua minut?
Blandine, Mara ja minä // Minä, Allie ja Blandine
Cameron 
Sama valokuvaaja, joka otti mun ja Cameron prom-kuvat, otti musta ja Marasta best friend -kuvia. Näitä tulee sitten aika monta, ihan varoituksena.
Marasta tuli mun vuoden aikana mulle kuin oikea sisko. x
Mä myös satun tietämään, että me tullaan aina olemaan todella läheisiä. x
Ette ymmäräkään, kuinka outoa on nykyään olla kotona yksin, kun on tottunut siihen että siellä on se sisko istumassa sohvalla. Me pystyttiin kertomaan toisillemme kaikesta. x
I never knew I would end up having an American sister. x
Mara, I love you and I miss you. x
Because this picture describes us so well hey, at least I didn't put one of the fighting ones... :D x // lentokentällä odottamassa portien aukeamista, kun heipat on jo sanottu.
Lentokentällä. I can't believe how good we're looking even though we've been crying a lot just seconds before. (Mara // Blandine)
Mä en vieläkään pysty ajattelemaan tätä hetkeä kunnolla. Se tuntuu niin epätodelliselta, että mä oikeasti lähdin. Hugging Cameron for probably the last time before walking away // Tämä kolmikko tuli mulle erittäin tärkeäksi mun jenkkivuoden aikana, enkä voisi kuvitella mun elämää ilman heitä. Olen niin onnellinen, että he kaikki pääsivät saattamaan mua lentokentälle. These three are the most important people I met during my 10 months in Front Royal, and I know I will never forget them. I love you guys so much and you've no idea how much I miss everything.
Suomeen tullessa mun parhaat kaverit oli mun äidin kanssa keksineet yllättää mut, eli kahden tunnin ajomatkan jälkeen kun saavuin kotiin, 30h siitä kun olin viimeksi nukkunut yöunet ja vain tunnin lentokoneessa, masentuneena siitä, ettei mun koira ollutkaan kotona venaamassa vaan hoitolassa, niin yht'äkkiä viisi kaveria kävelee yhdestä meidän makuuhuoneista. Joppu puuttuu kuvasta Oli niin outoa pälättää kuin välissä ei sitä päälle 10 kuukautta olisi ollut, ja varsinkin kun olin vasta samana aamuna puhunut ensimmäistä kertaa Suomea. Ps. äitikin halusi kuvaan
Se oli sitten siinä. Mun unelmien vuosi on ohi, ja nyt mulla on jäljellä vain muistot, kuvat, ja kasa uusia facebook-kavereita. Mä alan tosiaan nyt vasta tajuamaan, etten tullutkaan Suomeen vaan lomailemaan, ja että mä en koskaan pysty palaamaan Jenkkeihin elämään mun siellä rakentamaa elämää. Mä opin vuoteni aikana rakastamaan niin monia uusia ihmisiä, ja on hankala ymmärtää, että osaa niistä ihmisistä joihin tutustuin en välttämättä näe enää koskaan. Mutta Jenkkeihin mä olen vielä menossa takaisin, mua ei siinä mikään pidättele paitsi raha. Tällä hetkellä tavoitteena on pidentää joululomaa viikolla ja lähteä heti joulun jälkeen pariksi viikoksi takaisin Front Royaliin.

Mä suosittelen vaihtovuotta ehdottomasti kaikille, joilla siihen on mahdollisuus. Sen vuoden aikana ei menetä mitään. Kyllä muakin ärsytti ja vieläkin ärsyttää ajatus siitä, että joudun jatkamaan lukiota vuotta nuorempien kanssa, mutta mitä sitten. Mä en vaihtaisi vuottani yhtään mihinkään. Ei ole olemassa mitään, mitä ottaisin vastaan antaen vastineeksi kaikki muistoni menneestä vuodesta. Ja ihan oikeasti, se ikäkin on vain numero, eikä tarvitse pitää minkäänlaista kiirettä työelämään pääsemiseen. Aikuisenahan sitä aina ajatellaan, miten ne opiskeluvuodet oli niitä parhaita vuosia, ja tuskin kukaan tulee jälkeenpäin katumaan vaihtovuotta. Mä tiedän, että mä tulen vielä vanhana mammana muistelemaan näitä upeita, ylä- ja alamäkeä sisältäneitä kuukausia haikeana ja ylpeänä siitä, että minä tein sen. Minä jätin perheeni ja ystäväni kymmeneksi kuukaudeksi, rakentaakseni ympärilleni uuden perheen ja uusia ystäviä. Ja näiden kymmenen kuukauden jälkeen, jätin jälleen perheeni ja ystäväni, tosin tällä kertaa paluupäivää ei kukaan tiedä. Mutta mä tiedän, että mä olen ylpeä itsestäni. Mä pidin odotukseni alhaalla, ja menin Yhdysvaltoihin elämään tavallista, yhdysvaltalaisen elämää. Tai niin tavallista, kuin se vaihto-oppilaana on mahdollista.

Mun mielestä vaihto-oppilasvuosi on mahdollisuus, joka kaikkien pitäisi saada. Mä voin koko loppuikäni ylpeänä tokaista, että minä lähdin tuntemattomaan ja tulin takaisin uutena ihmisenä. 

SUOSITTELEN.


x

Vastaan kaikkiin kysymyksiin parhaani mukaan joko täällä, tai ask.fm:ssä. Mahdollisia toivepostauksia saa esittää, mutta en vielä tiedä, tulenko kauheasti mitään täällä enää kirjoittelemaan. Kysymyksiin vastaan kuitenkin aina, kun niitä huomaan tulleen, ja todennäköisesti nopeamman vastauksen saa askin kautta.


KIITOS

August through December

x

VAROITUS - SISÄLTÄÄ PALJON KUVIA

En edes koita ruveta selittelemään, miksi musta ei ole kuulunut mitään yli puoleen vuoteen. Lyhyesti, elin mun elämää Jenkeissä niin täysillä kuin pystyin ja mulla ei yksinkertaisesti ollut aikaa päivittää teille kaikkea mun elämästä. Tänään on tasan kolme viikkoa siitä, kun tein sen mitä en koskaan uskonut pystyväni tekevän, sen mitä en ikinä halunnut tehdä. Jätin Yhdysvallat ja kaikki Front Royalissa olleet, tärkeät ihmiset taakseni. Ajattelin nyt kuitenkin, sekä itseäni että teitä varten, tehdä koosteen mun vuodesta kuvina. Lähes kaikki kuvat on otettu puhelimella, minulla ei ollut kameraa mukana. Kuvia tulisi sen verran paljon yhteen postaukseen, joten mun on pakko jakaa tämä postaus kahteen osaan - elo-joulukuu sekä tammi-kesäkuu. Toiseen osaan pääset tästä.

Mulla on yksi suurempi uutinen jonka haluan teille lukijoille myös paljastaa, koska sen mukaan mun viimeiset kuusi kuukautta Jenkeissä suurimmaksi osaksi meni. 13. joulukuuta yksi jenkkipoika, Cameron nimeltään, jonka kanssa olin jo pari kuukautta säätänyt, pyysi mua tyttöystäväkseen. Olemme olleet yhdessä nyt lähes 7 kuukautta ja meidän on tarkoitus olla yhdessä niin pitkään kun vain pystytään sillä kummatkin olemme toisiimme aivan korviaan myöten rakastuneita.

Huom! Jotkut näistä kuvista ovat saattaneet esiintyä täällä blogissa jo aiemmin, mutta luodakseni yhtenäisen kokonaisuuden päätin olla välittämästä päällekkäin menevistä kuvista.
KYSYMYKSET JOKO KOMMENTTEIHIN TAI ASK.FM


AUGUST

Viimeiset selfiet Susannan kanssa ennen heippojen sanomista. Molemmat itki aivan täysillä ja kuvan ottaminen oli lähes mahdotonta. // Valmiina lähtöön.
Soft landing camp, New York: Times Square
Soft landing camp, New York: metroajelua // Frendien talo
Soft landing camp, New York: Näkymiä Rockefeller Centerin Top of the Rock'ista.
Soft landing camp, New York: Lisää näkymiä. Ehkä yksi mun lempikuvia
Soft landing camp, New York: Six Flags Great Adventure -huvipuisto
Soft landing camp, New York: Lisää Six Flagsiä. Taustalla yksi maailman nopeimmista vuoristoradoista sekä maailman (ainakin silloin) korkein pudotuslaite, oli aivan mahtava kokemus
Matkalukemista. Tuli tarpeeseen lennon ollessa yli tuplasti pidempi kuin piti // Lentokoneeni NYCistä DChen
Ziplining eli vapaasti käännettynä vaijeriliukua. Vähän Flow Parkin tapainen, mutta pidemmät vaijerit ja vähemmän "esteitä"


SEPTEMBER

Koulun shortsit ja uudet Niket // Opiskelijakortti sekä paita Powderpuff peliä varten
Powderpuff joukkue. Kyseessä siis tyttöjen jenkkifutispeli missä juniorit pelasivat senioreita vastaan. Needless to say, juniorit voitti.
Ostin Maralle synttärilahjaksi Costco:sta nallen // Kun meillä on tylsää...
Ranskalainen vaihtari Blandine, kuvankäsittelytunnilta // Mara, minä, ja nalle.
Hankittiin koiranpentu, Louie.



OCTOBER

Spiritweek-teemaviikko homecomingia varten: character day (pukeudu miksi tahansa hahmoksi) // spirit day (pukeudu koulun vaatteisiin, mahdollisimman school spirit -tyyppisesti)
Homecoming-tanssien kuvaushetki.
Photobooth homecomingissa.
Lentopallomanagerit.
Kurpitsa valmiina kaiverrettavaksi // Olin haunted house (kummitustalossa) parrakkaana naisena
Williamsburg
Kotikatua syksyllä.
Ensimakua eräästä ;) Arvosteltiin enkuntunnilla toistemme esseitä ja hän päätti laittaa tämän kun kysyttiin olisiko mun esseessä mitään parannettavaa. Meidän mahtava opettaja laittoi sitten läpällä tuon "eeew..."



NOVEMBER

Koripalloharkat (en siis pelannut, enemmän toimitsijana) // Blandine ja minä, parhaat koripallomanagerit ikinä
Washington DC swag featuring Mara & Roosa // Löydettiin Blandinen kanssa puhelin tieltä. Viisaana pyydettiin Siriä soittamaan äidille ja saatiin puhelin palautettua.
Minä, Mara ja Allie päätettiin maalailla Maran seinää.
Mara laittoi mulle synttäriaamupalan. Ilmapallo on muuten vieläkin tallessa ja toin sen jopa Suomeen // mun hostdad teki mulle synttäri-illallisen.
Aamulla kun menin vessaan Mara oli yllätykseksi kirjoittanut peiliin. Toi kyllä hyvän mielen heti aamusta. // Valmiina ensitreffeille, kliseisesti mentiin sekä elokuviin että keilaamaan. Treffit myös päättyivät aika kliseisesti mun etuovella ;)
Front Royal on vähän vuoristoisempaa aluetta, ja sieltä saakin alkunsa Skyline Drive, mikä kulkee satoja kilometrejä vuoren rinteitä pitkin.
Täällä littana-Suomessa on kyllä ikävä näitä maisemia. Tosin koska Suomessa kuljen lähes kaikkialle pyörällä, niin en kyllä valita tasaisista teistä...
Ensimmäinen Report Card. Jee! Täällä on tosin yllättävän helppo saada hyviä numeroita (A=90-100% eli suurinpiirtein 9-10) // Leikeltiin Anatomiassa lampaan aivoja.



 DECEMBER

Joukkuekuva, managerit edustaa. // Blandine ja minä joululahjaostoksilla ehkä suurimmassa ostoskeskuksessa missä olen koskaan käynyt, tämä selfie kuitenkin siellä olevasta Disney-kaupasta
Minä & mun paketointitaidot. Olen ylpeä. Nimim. oletko koskaan yrittänyt paketoida paistinpannua?
Iloinen museovierailija Washington DC'ssä // Joulukuusi ja osa lahjoista
Mara antoi tän ihanan kaulakorun mulle joululahjaksi! Siitä asti ollut kaulassa, tosin nykyään aika paljon kuluneempana.
// Mulla ja Seanilla (hostveli) oli aina sellaista kiusoittelevaa läppää ja teeskenneltiin, että vihataan toisiamme, joten ostin hänelle nothing joululahjaksi. Heitettiin aina Maran ja mun hostdadin kanssa läppää siitä miten "oh it's nothing" kun Sean mietti mitä mä sille ostin. Tosin kyllähän mä varsinaisenkin lahjan lopulta hommasin...
 Mun ensimmäiset viisi kuukautta Jenkeissä oli siinä, lyhyesti kerrottuna. Myös toinen osa on valmiina ja postattu. Mahdollisiet kysmykset kommenttiboksiin tai todennäköisesti nopeampaa vastausta varten mun ask.fm. Vastaan kaikkiin kysymyksiin ja kommentteihin parhaani mukaan ja mahdollisimman nopeasti.

TOINEN OSA